Tarinani

Olen Kaisa, kolmekymppinen ekonomi, luottoriskipäällikkö ja äiti. Opiskelin rahoitusta Turun kauppakorkeakoulussa, ja kauppatieteiden maisterin papereiden jälkeen olen helsinkiläistynyt työni myötä. 

Lapsuuteni vietin Kotkassa. Jo lapsena minulla oli sisäinen palo oppia, kehittyä ja tehdä asiat kunnolla loppuun asti. Koulussa olin usein luokkani parhaimmistoa aina lukuaineista liikuntaan. Tämä erotti minut muista ja herätti ajoittain ihmettelyjä. Jouduin aika usein perustelemaan, miksi halusin pärjätä hyvin koulussa.

Aikuisena olen hahmottanut näitä kokemuksiani laajemmin. Olen huomannut, miten lapsuuden ja nuoruuden kokemukset koulutuksesta voivat olla hyvin erilaisia eri ihmisillä. Osa kasvaa ympäristössä, jossa korkeakouluopinnot ovat tavallinen puheenaihe kaveriporukassa jo yläasteella. Kunnianhimo ei herätä ihmetystä eikä kymppi kokeesta ole asia, jota tarvitsee erikseen perustella. 

Toisaalla yliopisto voi olla pikemminkin poikkeus sääntöön kuin lukion luonnollinen jatkumo. Tällöin korkeakoulutuksen polut voivat hahmottua vasta paljon myöhemmin ja vähitellen matkan varrella. Lukioaikana minulla ei vielä ollut selkeää käsitystä siitä, millaisia mahdollisuuksia eri korkeakoulut voivat avata. Olin kuitenkin säilyttänyt paloni oppia uutta, ja lopulta erilaisten oivallusten, rohkeiden kokeilujen ja osittain sattumienkin kautta löysin tieni yliopistoon, kauppakorkeakouluun ja lopulta rahoituksen pariin.

Oma polkuni ei ole ollut huono – päinvastoin. Se on opettanut minulle paljon sitkeydestä, rohkeudesta ja siitä, miten suuri merkitys ympäristöllä, kannustuksella ja jopa yksittäisillä kohtaamisilla voi olla yksilön valintoihin.